Temalac FD 50 maalin sekoitus

Laitan nyt erikseen Temalac FD 50 maalin sekoituksen jotta itsekkin voin sitä erikseen katsella ilman suurempaa etsimistä.

Kyseistä maalia käytetään osastollamme junanosien maalaamiseen ja se sisältää ruosteenesto pigmenttiä.
Maali on kaksikompomenttista eli siihen ei tarvitse kovettajaa, vain liuottimen.

Maali sekoitetaan kertakäyttökuppiin (vasen) ja apuna käytetään mittakippoa (oikea)

Maalin sekoitus suhde on ohjeen mukaisesti korkeapaineruiskulle 5:1 ja 5-8%.

HVLP ruiskulla maalatessa maalia pitää ohentaa ainakin 20%

Kertakäyttökippo laitetaan mittakippoon.

Käyttämämme maali siis edelleen harmaa Temalac FD 50.

Pöntön kyljessä näkyy maaliin tarvittava tinneri, joka on 1006.

Ylempänä siis Tinneri pönttö ja alempana harmaa maali.

Maalipurkki avataan vääntämällä kannen sivuissa olevat härpäkkeet esim. ruuvimeisselillä tai vastaavalla auki. Maalin päälle on kertynyt jotakin maalin kompomenttia (näkyy kellertävänä harmaan maalin pinnalla) joten sekoitin maalia hieman ennen käyttöön ottoa.

Maali kaadetaan suoraan ämpäristä mittapurkkiin (jossa siis edelleen kertakäyttökuppi sisällä).

Pöydälliseen junanosia menee maalia n. 3 asti, mutta sekoitin tässä vain 2.

Tinneri ja maali sekoitetaan yhteen.

Suljin kannet tarkasti, mutta pelkkä kertakäyttöpurkki ja sen kansi (tuo jossa on kanava)
pysyvät  tiviisti yhdessä ilman suurempaa vaivannäköä.

 Nyt maalipurkki ja maali ovat valmiita käyttöön. Purkki asettuu pyssyyn laittamalla pyssyn maali kanava purkin kanavaan 

ja lukitaan paikalleen kiertämällä.

En tehnyt ekalla kerralla ihan kaikkea oikein, mutta kuulemma osaston vihreä pyssy soveltuu paremmin kyseisen maalin ruiskuttamiseen.
Punaiset ruiskut kuitenkin soveltuvat yhtä hyvin, kunhan maalia ohentaa astetta enemmän.

Ekstrana video ohjeen mukaan ohennetusta maalista:

Pesukoneen ja Pöytäsingon käyttö

 Pesukoneen käyttö

Tässä siis linjallamme käytössä oleva Kärcher PC 60/115T. Tällä koneella lähtee osista ylimääräinen lika, kuten öljyt ja se toimii periaatteessa kuin tiskikone.

Koneen lastaus tapahtuu avaamalla päällä sijaitseva kansi. Myös keltainen pikkuluukku on avattavissa ja siinä voi pestä pienet osat, esim. ruuvit.

Vasemmalta löytyy koneen ohjainpaneeli. Kone käynnistetään vääntämällä ensin virtakytkintä (punainen, alhaalla), sitten keskimmäistä nuppia ja ylä oikeaa nuppia. Viimeisenä (tai jopa siinä välissä) asetetaan tahdottu pesulämpötila, joka on nähtävästi eri vuosina ollut eri standarti, sillä joidenkin blogeista on löytynyt "ehdoton 70C", mutta meidän vuosiluokallamme on nähtävästi ollut käytössä 80C.

Kun vihreä valo syttyy alhaalla oikealla, on kone valmis. Tähän menee kuitenkin 80C kohdalla jopa +40min, joten kone kannattaa laittaa päälle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tekemistä.

Pesukoneen ollessa lämmin voi luukun avata ja pestävät osat asetetaan koneen sisällä olevaan koriin.

Kun esineet ovat korissa, luukku suljetaan ja lukko laitetaan kiinni.

Pestävästä osan puhtaudesta riippuen koneen voi asettaa pyörimään 5-10min (tai enemmänkin, mutta junan osia pestäessä tämä oli standarti).
Pyörimisaika asetetaan ohjauspaneelissa ylhäällä oikealla sijaitsevasta nupista.

Kone lähtee heti pyörimään kun aikanuppia on väännetty ja se pyörii kunnes nuppi saavuttaa alkuperäisen pisteensä.
Ajan loppuessa, luukku avataan, osat otetaan ulos (huom: osat ovat kuumia! Pidä hanskoja tai anna osien jäähtyä hetki ennen käsittelyä) ja kuivataan käsipaperilla.
Jos osat ovat vielä likaisia, voi ne rauhassa pestä uudestaan.

Kone sammutetaan sulkemalla luukku ja kääntämällä nupit "OFF" asentoon vastakkaisessa järjestyksessä kuin laittaessa päälle (= ylin, keskimmäinen, virtakytkin).

Pöytäsinko

Pöytäsinkomma on Röslerin pöytäsinko ja se käyttää pieniä rautaisia rakeita osien puhallutukseen, samalla periaatteella kuin hiekkapuhaltimet.
Käytä sinkoa käsitellessä vähintään suojalaseja (mielellään kaikkea mahollista maasta taivaaseen), sillä koneesta saattaa singahdella pieniä rautakuulia pyörimisen päätteeksi.

Kuvassa siis koko höskä: Vasemmalla itse sinko/kammio ja oikealla harmaa ohjauspanelli.

Kone käynnistetään paneelin sivusta vasemmalta, punaisesta virtakytkimestä, jollainen löytyi myös pesukoneesta.

Virtakytkimen jälkeen painetaan paneelista vihreää painiketta, jonka yllä lukee "Ohjausjännite päällä".

Näin kone on valmiina käytettäväksi.

Rummussa on kaksi lukitusta, joista alempi lukittuu kunnolla kun kone laitetaan pyörimään.

Alempi lukko avataan kuitenkin Aina ensin, sillä se vääntyy jos vain ylempi avataan ja ovet aukeavat.

Kun molemmat lukot ovat auki, ovet aukeavat melkein itsestään.

(Oikeanpuoleinen ovi tuppaa avautua liiankin innokkaasti ja se lämähtää koneen keskimmäiseen torniin.)

Kun ovet ovat auki, asetellaan puhallettavat osat rummun sisällä olevaan koriin.

Ovet suljetaan ja ylempi lukko suljetaan ensin, alempi viimeisenä.

Nyt kone laitetaan pyörimään: Aiemmin painetun vihreän napin vieressä on neljä muuta nappia, ensimmäinen näistä lukitsee kaapin lukon ja loput laittavat koneen pyörimään.

Jokainen valoton nappi painetaan rauhallisesti vasemmalta oikealle palamaan. Nappi nro. 3:mea pitää painaa n. 1sec kauemmin kuin muita.

Sinko on nyt käynnissä ja sen pitäisi pitää rauhallista huminaa. Paneeliin oikealle ylhäälle tulee 2 minuutin ajastin. (Oletettavasti samasta vehkeestä voi säätää myös pyörimis-ajan pituuden, mutta tämä on ollut sopiva aika kaikkeen puhallutukseen.)
Kone on valmis kun valo paneelin päällä vilkkuu.

 Ajastimen päätyessä nollaan, kestää vielä n. 1min ennen kuin valo alkaa välähdellä kuin joku hätävalo.

Valon vilkkuessa paneelista sulkeutuu jo valmiiksi yksi valo. Jäljellä olevat toiminnot sammutetaan valonappien alla olevista punaisista napeista, vastakkaisessa järjestyksessä ja jälleen rauhallisesti painellen.

Vihreä valo jää  päälle.

 Sammutuksen jälkeen odotetaan mielellään hetki ennen luukkujen avaamista, jotta mahdollisimman moni rae on löytänyt rummun pohjan.

Luukut avataan samaantapaan kuin alussa: Ensin alempi, sitten ylempi. Valmiissa osissa ei pitäisi olla enää paljoa epäpuhtauksia ja ne voidaan puhalluttaa vielä uudestaan jos on jäänyt tarvetta enemmän ruostetta ja maalia.

Lopuksi suljetaan koneesta luukut ja laitetaan lukitukset paikalleen. Kone suljetaan vääntämällä virtakytkin "OFF" asentoon.

Ja nyt tuli niin kiva ja lämmin olo kun sai kuvalliset ohjeet hötskien käyttöön. Sitten odotetaan jos joku vois korjailla jos jotain työvaiheita jäi välistä.

Ruiskun pesu

Olen edelleen muista jäljessä, mutta ei se mitään. Perässä tullaan, vaikkakin viellä hitaasti.
Sain kyllä jotain vihdoin tehtyä koulunpuolella, ja laitanpa nyt kaikki omiin päivityksiinsä selkeyden ylläpitämiseksi (ja bloggerilla on muutenkin jotain ongelmia kuvia kohtaan ja jo 3 kuvaa tuntuu sekoittavan koko sivun.)

Pesemäni ruisku on DevilBiss GTi pro

Ruiskun puhdistus aloitetaan etsimällä kaikki mahdollinen puhdistusvälineet (esim. ylemmässä kuvassa näkyvä harja), ottamalla paperirulla lähelle ja etsimällä ämpäri, jossa on vähän thinneriä pohjalla tai täyttämällä tyhjän ämpärin pohja tinnerllä.
Suojavarusteina on hyvä olla kumihanskat (huom. kankaiset eivät auta mitään, sillä tarkoitus on suojautua kemikaaleilta, eikä alistaa paljasta ihoa sille koko puhdistuksen ajaksi. Myöskään ohuet kumiset eivät auta mitään, sillä tinneri kuluttaa ne nopeasti puhki.)

Näitä meidät pistetään kyllä käyttämään.

Kasvoille myös laitetaan Aktiivihiili hengityssuojain ja silmille mielellään lasit roiskeilta suojaamaan, joita tulee ruiskua harjaillessa.

Kun suojaimet ovat kunnossa ja pöytä valmis putsaamiseen, tyhjennetään ruiskusta ylimääräiset maalit mielellään kaikkialle muualle kuin viemäriin. Ruisku huuhdellaan vielä heiluttelemalla sitä tinnerin täytteisessä (= 1/5 täytetyssä lähinnä) ämpärissä.

Kun ruisku on tyhjennetty ylimääräisestä maalista, voidaan se purkaa.

Purkutapoja on kaksi: ylläpito- ja perusteellinenhuolto (huom: ei ollut opettajilta otettu nimitys, joten en tiedä kannattaako käyttää teidän käyttää, jos joudutte muiden tapaan etsimään tästä tietoa muiden blogeista.)

Ylläpitohuoltoa ruiskusta irrotetaan Hajoitusilma suutin, sekä Neula.

Perusteellisessa huollossa ruiskusta irrotetaan suuttimen ja neulan lisäksi myös Ainesuutin ja sen paikalla takana oleva osa. (Tämä tarvitsee tehdä siis vain silloin, jos epäillään että ruiskuun on jäänyt edelliseltä maalaukerraltakin vielä maalia. Tai jos muutenvaan tahdotaan ottaa kaikki pska pois.)

Kyseisen ruiskun Ainesuutinta ei muuten saa(/saisi) avata maalivarastosta monin kappalein löytyvällä työkalulla, sillä se kuluttaa ainesuuttimen kulmat ja siitä tulee pyöreä (En saanut edes pihdeillä auki).

Ruiskusta puretut osat laitetaan likoamaan tinneriin ja ruisku itse pudistetaan sisältä harjoja ja tinneriä käyttäen.

Ruiskuakin voi/saa/pitää dippailla tinneriin sillointällöin.

Jokainen osa puhdistetaan huolellisesti ja hyvä muistisääntö omilta ruiskukursseilta tullut "Ruisku on sitten puhdas, kun siitä ei voi enää nähdä mitä maalia siinä on viimeksi käytetty." (Taitaa kyllä parhaiten sopia kynäruiskuihin?)
Varsinkin Hajotusilma suuttimeen kannattaa kiinnittää eniten huomiota ja sen pienet reiät kannattaa tarkistaa huolella, sillä jälki ei ole tasaista jos yksikin niistä on vähän tukossa.

Kun kaikki osat ovat puhtaita, kootaan ruisku vastakkaisessa järjestyksessä kuin se purettiinkin ja ruisku puhdistetaan vielä ulkoa tinnerillä ja esim. paperilla.
Ruiskun puhtaus tarkistetaan vielä kaatamalla puhdasta tinneriä ruiskun läpi. Jos tinneri värjäytyy vielä, on syytä purkaa ruisku ja aloittaa koko prosessi alusta.

*Anime spurkle*

Kun tinneri pysyy kirkkaana on ruisku puhdas.

Siinnähän se.